maanantai 30. heinäkuuta 2012

Vihdoinkin!

Pikaiset kuulumiset luurilla. Kuten ehkä arvata saattaa, täällä on jakauduttu. Synnytys käynnistyi vesien menolla klo 4 lauantaiaamuna ja kun lapsivesi oli hitusen kellertävää sekä äiti kipuinen lähdettiin aika pian synnärille. Noin vuorokauden likistelyn ja oksitosiinitiputuksen jälkeen todettiin, että ei se tule ulos alakautta ja sitten päädyttiin sektiojonoon. Sektion jälkeen lääkäri toteamaan, että tää vuoto ei oo nyt hallinnassa, joten potilas uneen ja toinen lääkäri paikalle.

Terve ja terhakka poika, 3630 g ja 50 cm, syntyi kuitenkin 29.7. klo 6.58. Poika voi mainiosti ja äiti koettaa toipua. ;) Mutta hitto, on se ihmeellinen otus!

13 kommenttia:

  1. Ihanaa! :) Onnea tuhannesti!
    Ja voimia toipumiseen, kuulostaa kovin tutulta ton vuodon osalta, mutta hienoa että kaikki on kunnossa ja pian jo pääsette kotiin nauttimaan toisistanne :)

    Minä nautin täällä viileästä 29 asteen sisälämpötilasta ja toivon että synnytys käynnistyisi (saakai sitä toivoa :D)

    Mutta onnea vielä! Jospa vaivatkin alkaisivat helpottaa pikkuhiljaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivottavasti teilläkin nyt tuo synnytys käynnistyisi ajallaan eikä tarvitsisi kohtuuttomasti enää kärvistellä vaivoissa.

      Poista
  2. Itekin oot ihmeellinen otus kun tuollaisen ruljanssin jälkeen irtoo hymiö! Onnee teille kaikille ja toipumaa sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos! Nyt on jo helpottanut kummasti, ties vaikka ensi viikolla pääsisi ihan vetämään lenkin korttelin ympäri tai edes tien päähän.

      Poista
  3. Onnea tätäkin kautta!

    Ja voihan hitto, että tuli vielä sitten sellaisia vuotoja yms. Toivottavasti paranisit mahdollisimman nopeasti, ja ettei enää tulisi nyt mitään komplikaatioita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana lukea ja fiilistellä tässä toisen onnea :) Jaksamista ja toipumista sektiosta ja hienoja ensihetkiä tuoreelle mutsille!

      Poista
    2. Verski: kiitos, toivotaan, että tämä vaivailu oli nyt tässä eikä tule enää mitään jäälkijuttuja. Että jos vaikka pääsis jonkinlaiseen normielämään taas kiinni.

      Pauliina: kiitos, hienoja on hetket olleet!

      Poista
  4. Oi onnea! Sydämelliset onnittelut pienen pojan äidille! Onneksi nuo vauvat auttavat äitejä toipumaan, suloisia kun ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä tuon kaveri on auttanut toipumisessa ihan miljoonasti. Mun pieni mies.

      Poista
  5. Onnittelut! Aika tutuilta kuulostaa kuviot. Ja ihan vain muutamasta päivästä jäi kiinni, ettei pojallasi olisi tasan vuosi ikäeroa omaan pikkuleijonaani. Ja ei, ei noista pikkuihmisistä oikein vuoden jälkeenkään tahdo ottaa selvää. Ihania ovat, kuitenkin. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Itse jopa vähän odotin/pelkäsin, että ne tunteet vauvaa kohtaan eivät välttämättä starttaa heti ensimetreiltä, mutta kyllä siinä vaan niin kävi.

      Poista