Eilisestä tulikin sitten vähän erilainen kuin etukäteen otaksuin. Meni kuppi nurin yövalvomisista ja kivuista ja päädyttiin käyrille ja ronkkimisiin keskussairaalaan. Tulos ei tietenkään ollut toivottu, mutta nyt on ainakin tutkittu ja ronkittu.
Mulla oli eilen rutiinineuvola, jonne koin suurta vastenmielisyyttä mennä. Ajattelin kuulevani taas samat "ai sua supistaa?" -lätinät, mutta homma kääntyikin sitten vähän erilaiseksi, sillä väänsin itkua jo neuvolan pihassa. Yö siis kului pääsääntöisesti taas valvoskellessa ja likistäessä räkää nenästä, ja kun fyysinen kunto oli sitä luokkaa, että mut piti auttaa autoon ja sieltä pois, niin kyllähän sen huomasi sitten neuvolan tätikin. Täti yritti vielä ronkkia alapäätä ihan vesien menon toivossa, mutta eipä mulla ollut paikat sitä verta auki, että olis ollut mitään toivoa. Turvotuksesta lätkähti kolme plussaa ja verenpaineet huitelivat tasolla 160/110, joten täti kirjoitti lähetteen ja niin lähdettiin synnärille.
No, mä osasin ennustaa reissun tuloksen jo etukäteen, mutta ainakin on mieli ihan himppasen parempi siitä, että beibiin nämä supistukset eivät ilmeisesti ole vaikuttaneet ja se on ihan hyvinvoiva. Se pääkin on alaspäin. Huono uutinen on tietysti se, että mulla ei juuri paikat ole pehmenneet eikä lekurikaan päässyt härnäämään kalvoja. Tarjosivat mahdollisuutta rauhoittaviin ja yöhön osastolla, mutta kun ei se sairaalaympäristökään houkuttele, niin valitsin kokeiluun Panadol-Litalgin-kombinaation yöksi. Eipä juuri apua. Saan kuulemma mennä osastolle, jos tuntuu, että kotona olo ei onnistu - saatan ottaa homman harkintaan piakkoin.
Kuulemma sitten viikolla 42 laitetaan käynnistykseen, jos ei muuten ala tulla. Epäilenpä, että ei ala eli olis vielä kolmen viikon kakku lusittavana sohvalla. Great.
Mulla oli eilen rutiinineuvola, jonne koin suurta vastenmielisyyttä mennä. Ajattelin kuulevani taas samat "ai sua supistaa?" -lätinät, mutta homma kääntyikin sitten vähän erilaiseksi, sillä väänsin itkua jo neuvolan pihassa. Yö siis kului pääsääntöisesti taas valvoskellessa ja likistäessä räkää nenästä, ja kun fyysinen kunto oli sitä luokkaa, että mut piti auttaa autoon ja sieltä pois, niin kyllähän sen huomasi sitten neuvolan tätikin. Täti yritti vielä ronkkia alapäätä ihan vesien menon toivossa, mutta eipä mulla ollut paikat sitä verta auki, että olis ollut mitään toivoa. Turvotuksesta lätkähti kolme plussaa ja verenpaineet huitelivat tasolla 160/110, joten täti kirjoitti lähetteen ja niin lähdettiin synnärille.
No, mä osasin ennustaa reissun tuloksen jo etukäteen, mutta ainakin on mieli ihan himppasen parempi siitä, että beibiin nämä supistukset eivät ilmeisesti ole vaikuttaneet ja se on ihan hyvinvoiva. Se pääkin on alaspäin. Huono uutinen on tietysti se, että mulla ei juuri paikat ole pehmenneet eikä lekurikaan päässyt härnäämään kalvoja. Tarjosivat mahdollisuutta rauhoittaviin ja yöhön osastolla, mutta kun ei se sairaalaympäristökään houkuttele, niin valitsin kokeiluun Panadol-Litalgin-kombinaation yöksi. Eipä juuri apua. Saan kuulemma mennä osastolle, jos tuntuu, että kotona olo ei onnistu - saatan ottaa homman harkintaan piakkoin.
Kuulemma sitten viikolla 42 laitetaan käynnistykseen, jos ei muuten ala tulla. Epäilenpä, että ei ala eli olis vielä kolmen viikon kakku lusittavana sohvalla. Great.
mulla tollanen samanlainen keikka tarkoitti, että reilun kahden päivän päästä olin synnyttämässä. kätilö totesi, että verenpaineen nousu ilman raskausmyrkytysoireita tarkoittaa yleensä käynnistymisen olevan lähellä. toivotaan että sullakin.
VastaaPoistaps. vaikkei huvittas, ruutatkaa spermat emättimeen muhimaan. avas mulla ihan simpukkana olleet paikat, 2h myöhemmin alkoi supistukset.
Voi kun keikka enteilisikin toista tuloksellisempaa keikkaa! Mä tosin luulen, että mun paineet oli kaakossa ihan pelkästään univajeesta ja kipuilusta.
PoistaJa tuo ässäkikka on ollut tässä harkinnassa, mutta kun tuntuu, että kyseinen operaatio on ehkä viimeinen, mitä tässä vaiheessa tekee mieli, niin vähän nikotuttaa. Mutta sitä on kyllä suositeltu ja se on vissiin todettu ihan toimivaksikin, joten pitää vissiin oikeasti ottaa testiin. :)
No ei se muakaan kauheesti hotsittanut mutta kun oli rv 41+1 ja lumityötkin kokeiltu, itku herkässä, uni hukassa ja verenpaineet tapissa niin olisin kokeillut vaikka mitä... Synnärin gyne nääs sanoi, että käynnistystabletit jäljittelevät kemiallisesti spermaa. Ei se mikään romantillinen suoritus ollut, kamat sisään ja side pöksyyn koska ei siinä pesulle pidä lähteä tai tehot katoo. Mulla oli 7h päästä aktista poika sylissä.
Poistano voihan kökkö! Siis eivät voineet härnätä kalvoja, kun paikat ei olleet auki? Pöh, tuota en tiennytkään. Mulla kun auttoi juuri se, että niitä paikkoja ronklattiin ihan kunnolla, monen ihmisen toimin ja erittäin kivuliaasti. Mutta tosin mulla taisi kyllä olla jo paikat aika valmiina siinä vaiheessa. Kovin on kyllä ihme, ettei noilla sun kivuilla ole tapahtunut mitään :(
VastaaPoistaJoo, siis sekä terkkari/kätilö ja lekuri totesivat, että paikat on auki juuri ja juuri sormenkärjelle eikä silloin voi paljon kalvoille tehdä. Lekuri sanoi kutittelevansa beibin päätä, mutta eipä ainakaan vielä tunnu siltä, että ronkkimisella olis ollut mitään vaikutusta.
Poista