keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Terapiaeläin

Keksin sen positiivisen asian. Se on tuo mun terapiaeläin. Olen kuullut, että joillain elukat kiinnittävät huomiota kasvavaan vatsaan tai käyttäytyvät jotenkin erilailla raskaana olevan lähettyvillä. Mä en ole koko aikana huomannut näissä meidän karvaisissa kavereissa mitään muutosta ennen kuin muutaman viimeisen viikon aikana. Yksi elukoista nimittäin tuntuu reagoivan mun ahdinkooni: se alkaa huutaa, jos itken ja tulee monesti ihan kylkeen kiinni, kun mulla on kipuja. Se oikein painaa koko pienen kroppansa päätä myöten ihan kiinni ja jää siihen iholle makaamaan. Hitto, että tykkään tuosta eläimestä, vaikka se osaakin sitten vastaavasti olla joskus myös todella rasittava pikku paskiainen.

Taidan olla suorastaan huikentelevaisella tuulella näin pienen supistusilottelun jälkeen, sillä keksin toisenkin positiivisen asian: suihku sen jälkeen, kun on hikoillut sohvalla kaikenlaisissa krampeissa koko päivän. Siistiä.

2 kommenttia:

  1. Meillä koira ei oo alkuraskaudesta lähtien koittanut hyppiä mun päälle, tai jos haluaa nousta vasten niin tekee sen äärimmäisen hitaasti ja varovaisesti. Se myös tykkää painaa pään vatsan viereen ihan ko kuuntelemaan mahaa. Tavaksi se on ottanut myös ettei irti ollessaankaan lähe juuri mihinkään vierestä ja edes tuttujen koirien ei kannata tulla liian lähelle. Narttukoirat on ihan hassuja <3 Mut joo, en ois järjissäni ilman tota koiraa. Oon ollut 20 viikkoa kotona kohta, mies kaikki illat töissä enkä halua tavata ko muutamaa ihmistä. Niin että onneks on tuo koira, vaikka joskus meinaa hermo mennä. 6 viikkoaa piinaa jäljellä. Toissä yönä meni rannekanavat tukkoon niin että naps vaan ja ah sitä hermosärkyä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana koiruli! Eläimet on parhaita kavereita.

      Sulla on ollut vielä pidempi taival ns. yksin kotona - hatunnoston paikka. Rannekanavien tukkoon meno ei myöskään kuulosta kivalta, koeta kestää! :(

      Poista