Olenkin ihmetellyt, miten selkä on ollut niin hyvässä kunnossa koko raskauden (toimistoduunissa kun on selkä jumittunut pari kertaa ihan huolella), mutta nyt taisi sitten pamahtaa sekin. Jotain iskiastyyppistä särkyä aamuyön tunneista lähtien, ei pysty nukkumaan. En edes haaveile, että olisi kyse jostain synnytystä ennakoivasta selkäsärystä.
Paineet ovat varmaan taas kohdillaan neuvolassa.
No voi hele. Toisaalta, kyllä se selkä viimeistään lapsosen ulostumisen myötä olisi paukkunut. Mikä toki lohduttaa.
VastaaPoistaJos kunnon paineilla pääsisit taas osastolle ruikuttamaan. Saattaisi se kauhea, kehnojen ihmisten käynnistys irrota.
Törkyverenpaineista saattaa siis olla joskus iloa. Veikkaan, että meidän perätilaa ei olisi kukaan hoksannut, ellen olisi ravannut polilla paineiden kanssa.
Neuvolailoa!
Taidan päästä ihan unettomuudenkin takia sinne osastolle, mikä siis taas harkinnassa. Piru kun on siunattu vielä itsepäisyydellä ja vastenmielisyydellä sairaalatouhuja kohtaan. Tiedän, että järkevää olis mennä, mutta...
PoistaVoi ei, kyllä näitä vaivoja vain ehtii tulla viime metreilläkin.
VastaaPoistaJa lyhyt oli ilo siitä toissapäiväsestä piikistä; käsi on ku tulella nuoltu taas, tosin särkee vaan kyynärpäähän asti. Hyvien yöunien ansiosta oon taas vaihteeksi niin pirun vihanen että tekisi mieli paiskoa astiat seinille. Tuosta iskiaksesta mulla on jonkun verran kokemusta tälle raskautta, tää käsi tosin otti ja ajo siitä ohi melko liukkaasti. Pirunmoisia vaivoja sanon vaan. Kaveri eilen lohdutteli että kaikki vaivat jäi synnytyssaliin, jopa närästys. Vaikea kuvitella, varsinkin tässä vitutuksessa.
Tänään pääsen pelkopolille ja jospa sais vaikka käyrillä maata hetkisen niin rauhottus pääkoppakin. Mutta kai vitutus on parempi tunne kuin ahdistus? O_o Ainaki se purkautuu ulospäin.
Tsemiä neuvolaan, jospa laittaisivat sinutkin jo eteenpäin jonnekkin.
Olen kuullut minäkin, että vaivat jäävät saliin - tosin liitoskivut kuulemma saattavat tuntua jonkun verran vielä muutaman kuukauden, mutta niidenkin _pitäisi_ ajan myötä hiipua. Kunpa tuo sun kätesi ei ainakaan pahentuisi tuosta...
PoistaToivottavasti pelkopolikäynnistä on hyötyä! En tiedä olisko itsekin pitänyt tässä viime metreillä pyytää lähete. Multa kysyttiin siitä joskus tosi aikaisessa vaiheessa, tyyliin silloin kun koko synnytys ei ollut yhtään konkretisoitunut mielessä.