tiistai 1. toukokuuta 2012

Kiva viikonloppu

Vappua. Koetan edelleen toipua viikonlopun messuilusta sekä sukulaisten aiheuttamasta sekasorrosta ja mielipahasta. Edelleen vahvistuu se päätös, että pidän lapseni erossa kaikesta tuosta harmista, vaikka se edellyttää välien katkaisua ja mm. sen, ettei lapsella tule olemaan toista isoisää.

Viikonloppu oli aivan superkiva, vaikka ennusmerkit olivatkin aika pahat. Kärsin lähes täydellisestä unettomuudesta reissua edeltävinä öinä ja meillä oli kaikenlaista pientä sählinkiä ennen kuin pääsimme messuilemaan aikaisin lauantaiaamuna. Loppujen lopuksi näin monia ihania vanhoja ystäviä ja vietin aikaa upeiden eläinten keskellä. Omakin elukka käyttäytyi kuin unelma ja saavutimmepa viikonlopun aikana yhden pitkäaikaisista tavoitteistamme. Mä niin pidän tästä harrastuksesta ja näistä elukoista!

Lapsimessuilla oli juuri sellaista kuin muistelinkin. En sitten suunnitelmista huolimatta kyennyt menemään kestovaippa- tai muille luennoille, ei kerta kaikkiaan hermo kestänyt niitä auvoisasti hymyileviä mammoja ja isiä. Oikeastaan mitään järkevää ostettavaa emme löytäneet, kun vaatteitakin on nyt iso kasa. Joillekin tarvikkeille on vielä tarvetta, mutta emme onnistuneet juuri sellaisia messuilta löytämään. Kestovaipoista taidan lueskella netistä... Sen verran tuli tosin hörhöiltyä, että mies osti mulle Bola-korun (!) - koru oli ihan miehen idea.

Nyt on kaihoisa fiilis, sillä viime viikonlopun kaltaiset elukkaviikonloput ovat historiaa ainakin vähäksi aikaa.

2 kommenttia:

  1. ai että mä olisin kans halunnut noille messuille. Mutta rahatilanne ei antanut myöten, joten jäätiin ruikuttelemaan (remontoimaan) kotiin.

    Minäkin olen täynnä sukulaisia tällä hetkellä. Viikon aikana meillä on käynyt jo ties kuinka paljon sukulaisia, ja mun mitta alkaa olemaan täynnä. Olisin halunnut viettää perheen kesken vappua ihan rauhassa, mutta sen sijaan olen väsyneenä raivonnut, leiponut kokannut ja siivonnut taas sukulaisia varten. Sukulaisia, jotka kutsuivat itse itsensä kylään, ja tuovat mukanaan vielä kasan kauempia sukulaisia. Ei voisi sitten vähempää kiinnostaa.

    Ah, mutta ihanaa vappua teillekin! :D

    VastaaPoista
  2. Ah, sukulaiset, elämän suola! :) Toivottavasti toivut(te) vapusta pian!

    Mäkään en muuten yhtään kestä tyyppejä (sukulaisia), jotka kutsuvat itse itsensä kylään tai tulevat parhaassa tapauksessa ilmoittamatta. Paras esimerkki tästä on, kun tullaan ihan oma-alotteisesti sisään ulko-ovesta - mä en todellakaan oleile täällä aina missään paraatikunnossa valmiina vastaanottamaan vieraita, joten vähän yllätti, kun nousin tukka pystyssä aamutakissa sohvalta... Täällä maalla on vähän eri meininki.

    VastaaPoista