perjantai 4. toukokuuta 2012

Sohvapäivä

Sohvapäivähän tästä sitten tuli. Nivusia vihloo siihen malliin, että pahemmin ei uskalla revitellä. Harjoitussuppareitakin pukkaa. Sängyssä vasemmalla kyljellä makaaminen saa aikaan beibin megajumpat, joten en pysty nukahtamaankaan. Melko tajuton olo taas, kun en viime yönä saanut unta palloon kuin muutaman tunnin.

Syöttelin lukuja laskuriin ja totesin, että kohta alkaa 30. viikko. Huh. Vähän olen aistivinani itsessäni sellaista kiireen tuntua, että ehtiikö tässä nyt kaiken ennen h-hetkeä. Piru kun ei oikein pääse edes häsäämään, kun olo on mitä on. Pakko tehdä pikkuhiljaa. Jotenkin itseäkin toisinaan ärsyttää, miten kaiken nielevää odottaminen tällä hetkellä on - päähän ei suurinpiirtein muuta mahdukaan kuin tämä raskaus ja tuleva mukelo.

Musta on kuoriutunut varsinainen harakka. Jossain vaiheessa landelle muuttaessani haaveilin jopa korujen tekemisestä, mutta asia ei ikinä edennyt ajatusta ja yhtä helmikorukirjaa pidemmälle. Mun sorminäppäryyteni ja kärsivällisyyteni on kuitenkin sitä luokkaa, että parempi ehkä jättää korujen väsääminen niille, jotka sen taitavat. Olen kuitenkin jatkuvasti syynäämässä kaupoissa koruja ja kaikkea mikä kiiltää. Olen alkanut fanittaa ihan outoja värejä, kuten nyt vaikka vihreää, joka on edelleen musta tolkuttoman ruma väri, mutta jota on pakko saada. Vihreä ei lisäksi edes sovi mun kelmeälle iholleni ollenkaan, sillä olen (luonnottoman) vaalea ja iho on kauttaaltaan sellainen vihertävän läpikuultava (jep, tästä voi päätellä, että raskausaikana näytän tosi kivalta, kun verisuonet kuultavat kaikkialta läpi).



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti