maanantai 7. toukokuuta 2012

Win some, lose some

Miehen harrastusvempeleet ovat ilmeisesti sittenkin lähdössä myyntiin. Harmittaa. Vieväthän ne melkein kaiken tilan yhdestä huoneesta, mutta en silti pidä ajatuksesta, että niistä luovutaan. Kaikki kiva loppuu lapsen saamiseen.

Mulle on kerrottu, kuinka isä joutui aikoinaan myymään hienon kitaravahvistimensa, että vanhempani saivat ostettua mulle pinnasängyn. Olen aina inhonnut tuota tarinaa - pitääkö oikeasti luopua kaikesta itselle tärkeästä siinä vaiheessa kun lisääntyy? Olen varmasti myös tuntenut jonkun sortin syyllisyyttä näistä tarinoista - pilasinko vanhempieni elämän? (Retorinen kysymys: tiedän, että pilasin.)

Mies vakuuttaa, että harrastusvempeleet ovat olleet niin vähällä käytöllä muutenkin, että niiden myyminen on ainoastaan järkevä teko. Minä itken. Mies sanoo, ettei tässä ole kyseessä mikään valinta perheenlisäyksen ja harrastuksen välillä ja vaikka olisikin, hän valitsisi perheenlisäyksen vailla mitään epäilyksiä. Itken vähän enemmän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti