Neuvolalääkäri

Mulla oli viime viikolla mun ainokainen neuvolalääkärin vastaanotto. Täytyy sanoa, että luottamus täkäläiseen systeemiin ei ainakaan lisääntynyt. Ehkä mä olen hysteerinen ensiodottaja ja vaadin liikoja, mutta olisipa silti hauska tietää, onko tällä seudulla esimerkiksi jotenkin enemmän hätäsektioita verrattuna muuhun maahan.

Lääkäri ja terkkarihan (eri terkkari kuin aiemmin) aloittivat vastaanotolla siitä, kuinka upeaa ja mahtavaa on, että sain taannoisella päivystyskäynnilläni ultrauksen tavallaan ekstrana. Olin vähän hämmentynyt, sillä vaikka tietenkin olin kiitollinen ja tyytyväinen siitä, että tilanne tarkistettiin kunnolla, niin jotenkin pidin sitä aika luonnollisena keinona tarkistaa, ettei mikään ole vialla. Lääkäri tutki tietojani ja oli sen jälkeen sitä mieltä, ettei mulle tarvitsisi tehdä sisätutkimusta ollenkaan, koska se on jo tarkistettu pari viikkoa sitten. En kuitenkaan suostunut tähän vaan sanoin, että ehkä se tilanne olisi kuitenkin hyvä tarkistaa uudelleen (mullahan on kuitenkin kipuja koko ajan ja suppareitakin). Siis jumankauta, mun ainoa virallinen lääkärikäyntini koko raskauden aikana ja lekuri toteaa, että hän ei aio tutkia!

Kysyin piruuttani ympäripyöreästi siitä, miksei lääkäri tutki odottajia kuin kerran. Terkkari alkoi selittää, että meillä on niin mainio järjestelmä täällä, ettei odottajia tarvitse sen takia tutkia enempää (?!). Että kun jo alkuraskaudesta tehdään ultraääni- ja muita tutkimuksia, niin jos niissä ei mitään syytä ilmene, niin myöhemmin ei tarvitse tarkistella. Vähän mua jäi mietityttämäään, miten alkuraskauden ultraäänitutkimukset vaikuttavat yhtään mitenkään siihen, mikä tilanne on raskauden loppuvaiheessa tai synnytyksen kynnyksellä. Meillä ei esimerkiksi ole neuvolassa vielä kertaakaan merkitty vauvan tarjontaa neuvolakorttiin eikä siitä pahemmin ole ollut puhettakaan (vakiterkkari on kysynyt kerran, kuinka päin arvelen vauvan olevan. Onhan mulla mun arvio ja kerran on raivotarjonta todettu, mutta käsittääkseni kun se kääntyilykin on vielä mahdollista JA olen ensiodottaja, niin mistä hiivatista mä voin olla varma, miten päin se alien tuolla on?!). Monilla paikkakunnillahan tehdään myös synnytystapa-arvio raskauden loppuvaiheessa (ilmeisesti siinä on tosin se ongelma, että arvio ei ole koskaan mitenkään superluotettava) ja täällä ei. Täällä mennään varmaan arvalla kokeilemaan, tuleeko vauva ulos ja missä asennossa (jep, mulla on osittain myös asenneongelma)....

Terkkarihan sitten kysyi multa, että miten mulle tuli mieleen kysyä tuollaista. Miten niin ei? Jos muualla maassa lääkäri tarkistaa raskauden etenemisen kolmesti (ja sitä suositellaan eri lähteissäkin) ja täällä ainoastaan kerran ja muissakin tutkimuksissa säästellään, niin miten ei tulisi mieleen ihmetellä asiaa? Eikö täällä muka kukaan muu ole koskaan ihmetellyt asiaa?

Kysäisin viime viikon käynnillä myös siitä, pitääkö mun edelleen mennä paikallisen päivystyksen kautta tutkimuksiin, jos parin viikon takaisen kaltaiset kipuilu ja säännölliset supistukset toistuvat. Synnytysvastaanoton lääkärihän antoi mulle ohjeeksi, että jos vastaava toistuu, niin tilanne on hyvä tarkistuttaa uudelleen. Terkkari käski olla yhteydessä ensin neuvolaan - neuvolaan on tunnin soittoaika kerran päivässä, joten aika hyvä tuuri saa olla, että JOS tilanne toistuu, niin se toistuu juuri tuohon aikaan... Vaihtoehtoisesti pitäisi sitten kuulemma olla taas yhteydessä paikalliseen päivystykseen: eipä muuten ihan hirveästi enää toiste houkuttaisi mennä päivystysvastaanottoon istumaan neljäksi tunniksi ennen lähetteen saamista synnytysvastaanottoon.

Olen alkanut itkeskellä telkkarissa näkyville vastasyntyneille. Synnytys on alkanut pyöriä päässä.