keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Hoitokokemuksia

Jumituin yöllä lueskelemaan netistä erilaisia, pääosin huonoja kokemuksia neuvolan ja synnärin hoitohenkilökunnasta. Osassa oli selvästi vedetty herneet nenään herkässä mielentilassa, mutta osa kertomuksista oli aika pöyristyttäviä. Mä olen toistaiseksi ottanut sen kannan, että suodatan neuvolan terveydenhoitajan jutuista ne hyödylliset ja muut saakoot jäädä omaan arvoonsa (tosin välillä kieltämättä tunteet meinaavat pukata pintaan, kuten nyt tuossa aiemmassa luonnonkansapostauksessani kuvailin). Ensimmäisen käynnin jälkeenhän mulla ja miehellä oli päällimmäinen ajatus, että ei meillä ainakaan mitään elävää sikiötä kohdussa polski: terveydenhoitaja korosti, kuinka todella monet parit kokevat hirveän kriisin, kun ensimmäisessa ultraäänessä kohdussa ei näykään mitään elävää. Mieskin mietti neuvolasta lähdettäessä mulle, että ei tässä nyt taida sitten vauvaa olla tulossakaan. Päätettiin ihan oman mielenrauhan takia käydä yksityisellä varhaisultrassa, jotta vältettäisiin sitten tämä terveydenhoitajan kuvailema kriisi.

Tiedossa toki on, että paljon raskauksia päätyy keskenmenoon ensimmäisellä kolmanneksella, mutta asian olisi ehkä voinut esittää jotenkin toisinkin. Tämän lisäksi pientä mietintää aiheutti oman terveydenhoitajan tapa ladella toisten äitien nimiä vastaanotolla. Mulle ei nimet jääneet mieleen eikä mua edes kiinnosta jotkut tuntemattomat ihmiset, mutta vaitiolovelvollisuuttahan siinä rikottiin (enkä muuten sivumennen sanoen tahdo, että hoitaja latelee vastaavia asioita minusta muille asiakkailleen). Annoin sitten terveydenhoitajasta palautetta osastonhoitajalle, joka suhtautui palautteeseen lopulta ihan hyvin. Ensin sain kyllä kuulla, että kyseessä on neuvolan pätevin hoitaja, mikä saattoi mielestäni koko neuvolan hitusen huonoon valoon. Vaitiolovelvollisuuden luulisi olevan prioriteettilistalla aika korkealla.

Toteutui muuten eräs pahimmista peloistani tuossa vaitiolovelvollisuusasiassa mitä pikkukaupungin menoon tulee. Mulla on aina ollut mielikuva, että tällaisessa paikassa mikään ei pysy salassa ja toisten (yksityis)asioista ollaan äärimmäisen kiinnostuneita. Mä jaksan edelleen lähes joka viikko ihmetellä, kun ihmiset kertoilevat joistain tuntemattomista ihmisistä ja sen jälkeen vielä jatkavat juttua kertomalla näiden ihmisten sukulaisista. Mitä hiivattia mä teen sillä tiedolla, että joku täysin tuntematon nobody on töissä paikassa x, seurustelee henkilön y kanssa ja käy moikkaamassa veljeään naapurissa osoitteessa z?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti