Kuinkakohan tavallista on, että odottajalle tarjotaan kunnan puolesta vain yksi lääkärikäynti? Oma lääkärikäynti on vajaan parin viikon päästä eikä täällä ole tarjolla ensisynnyttäjille mitään synnytystapa-arviotakaan. Täällä ilmeisesti mennään siitä, mistä aita on matalin eli kunnalla ei ole rahaa. Neuvolan terkkarihan myös sanoi, että jos vaan tulee jotain ongelmia, niin neuvolasta on turha kysellä lääkäriaikoja, sillä niitä ei ole. Hieman huolestuttaa, mutta ei kai täällä mitään synnyttäjien tai vauvojen joukkokuolemia ole ollut, joten kaipa se pitää vaan luottaa olevansa hyvissä käsissä.
Emme muuten ole käyneet vanhempainvalmennuksessa ja se, mitä olen nyt paikallisesta valmennuksesta kuullut, on vahvistanut tunnetta oikeasta päätöksestä. Mä (ja me) haluan valita kelle kerron yksityisasioita meidän parisuhteesta ja ajatuksistani vanhemmuudesta ynnä muusta, joten ei todellakaan kiinnosta lähteä avautumaan mihinkään lässytyspiiriin. Mä näen punaista jo pelkästä ajatuksesta, hyi helvetti.
Olen koettanut ihan tietoisesti vältellä kaikenlaisia perheen ja suvun ristiriitatilanteita raskausaikana, sillä tiedän, että mulla on taipumus stressata niistä. Miehen kanssa ei onneksi tarvitse taistella ;), mutta omat vanhemmat ovat sitten oma lukunsa. Äiti on mikä on ja isän kanssa en ole ollut tekemisissä nyt lainkaan eikä hän itse asiassa edes tiedä, että olen raskaana. Samoin isovanhemmilleni olen jättänyt asian kertomatta. Isäni on alkoholisti ja isovanhempani eivät ole oikein koskaan olleet läheisiä tai osoittaneet mitään oikeaa kiinnostusta mun elämääni kohtaan (heidän mielestään en ole mm. ikinä tehnyt oikeita töitä eivätkä he juuri muutenkaan arvosta tyttöjä tai naisia - ainoastaan pojilla on merkitystä).
Viime viikkoina on onneksi ollut kivasti ainakin joku piristys per viikko, joten ei ole tarvinnut surra tätä lande-elämää liiaksi. Viime viikolla pääsin käväisemään Hulluilla Päivillä ja lastentarvikeliikkeessä, joten kakkalingon tuloon valmistautuminen on edennyt. Sain myös käytettynä kaikenlaista vaatetta. Ainoa vaan, että kaikki kamppeet ovat nyt kasseissa ja läjissä meidän välieteisessä niin että ovesta on vaikea päästä sisään... Ostin muuten myös tukivyön, joka ainakin ensikokeilujen perusteella vaikuttaa ihan hyödylliseltä hankinnalta - nivuskivut kun tulevat ja menevät. Pinnasänkykin (käytettynä lainaan) meillä on tuolla nurkassa, purettuna tosin. Auton turvakaukalo ja yhdistelmävaunut (käytettynä lainaan) ovat vielä tulossa.
Emme muuten ole käyneet vanhempainvalmennuksessa ja se, mitä olen nyt paikallisesta valmennuksesta kuullut, on vahvistanut tunnetta oikeasta päätöksestä. Mä (ja me) haluan valita kelle kerron yksityisasioita meidän parisuhteesta ja ajatuksistani vanhemmuudesta ynnä muusta, joten ei todellakaan kiinnosta lähteä avautumaan mihinkään lässytyspiiriin. Mä näen punaista jo pelkästä ajatuksesta, hyi helvetti.
Olen koettanut ihan tietoisesti vältellä kaikenlaisia perheen ja suvun ristiriitatilanteita raskausaikana, sillä tiedän, että mulla on taipumus stressata niistä. Miehen kanssa ei onneksi tarvitse taistella ;), mutta omat vanhemmat ovat sitten oma lukunsa. Äiti on mikä on ja isän kanssa en ole ollut tekemisissä nyt lainkaan eikä hän itse asiassa edes tiedä, että olen raskaana. Samoin isovanhemmilleni olen jättänyt asian kertomatta. Isäni on alkoholisti ja isovanhempani eivät ole oikein koskaan olleet läheisiä tai osoittaneet mitään oikeaa kiinnostusta mun elämääni kohtaan (heidän mielestään en ole mm. ikinä tehnyt oikeita töitä eivätkä he juuri muutenkaan arvosta tyttöjä tai naisia - ainoastaan pojilla on merkitystä).
Viime viikkoina on onneksi ollut kivasti ainakin joku piristys per viikko, joten ei ole tarvinnut surra tätä lande-elämää liiaksi. Viime viikolla pääsin käväisemään Hulluilla Päivillä ja lastentarvikeliikkeessä, joten kakkalingon tuloon valmistautuminen on edennyt. Sain myös käytettynä kaikenlaista vaatetta. Ainoa vaan, että kaikki kamppeet ovat nyt kasseissa ja läjissä meidän välieteisessä niin että ovesta on vaikea päästä sisään... Ostin muuten myös tukivyön, joka ainakin ensikokeilujen perusteella vaikuttaa ihan hyödylliseltä hankinnalta - nivuskivut kun tulevat ja menevät. Pinnasänkykin (käytettynä lainaan) meillä on tuolla nurkassa, purettuna tosin. Auton turvakaukalo ja yhdistelmävaunut (käytettynä lainaan) ovat vielä tulossa.
Aika hurjalta kuulostaa tuo yksi lääkärinkäynti per raskaus, varsinkin ensisynnyttäjälle! Meillä on kolme lääkärikäyntiä jossa katsotaan myös ultralla ja kaksi ultraa erikseen keskussairaalassa. Plus, että antavat heti ajan jos on jotain pientäkään ongelmaa. Osaan kyllä arvostaakin tätä paappomista, ei siinä... Lahdessa näin.
VastaaPoistaKolme?! Kyllähän meilläkin on ne kaksi (lakisääteistä?) ultraa, niskapoimu- ja rakenneultrat, mutta ne tsekkasi kätilö. Näitä varsinaisia lääkärikäyntejä siis vain yksi eikä siellä taatusti enää mihinkään ultraan pääse vaan tehdään se sisätutkimus, jossa tutkitaan kohdunkaula ym. Olen aika järkyttynyt!
VastaaPoistaNiin mäkin olen tuosta teidän yhdestä! Mutta joo, kolme meillä.
VastaaPoista