Viikonloppuna aion rentoutua. Viikonlopun jälkeen tarkistan tilanteen uudelleen ja aloitan stressaamisen taas, jos tarve vaatii. On ehkä pikkuisen vetänyt kaaoksen puolelle viime aikoina: tälle päivälle olin suunnitellut rauhallista öllöttelyä ja miehen viimeisestä vapaapäivästä nauttimista (eli iskä vaunulenkille ja äiskä sohvalle). No mepä lähdettiin tukka putkella vaihteeksi keskussairaalaan, jonne anoppi oli kärrätty. Anoppi oli pyörän kanssa ottanut kontaktia autoon. Näyttää nyt kuitenkin siltä, että anoppi selvisi säikähdyksellä, vaikka pientä päävammaa pukkasikin (tiedän, päävamma ei ole koskaan leikin asia)...
Ehdin soitella imetystukipuhelimeen. Selvisi, että yleensä tissitulehduksen kai aiheuttaa se tukos, mutta mun tapauksessa voisi olla syytä olettaa, että kauheaa paisevaaraa ei ole (nyt kun antibioottikin on aloitettu) vaan tissillä nyt vaan kestää vähän parantua. Tulehdus kun aiheuttaa kuitenkin aina jonkun sortin kudosvaurioita jne. Imetystä nyt vaan kipeästä tissistä niin kuin tähänkin asti ja jos ei viikossa lähde paranemaan, niin sitten yhteyttä johonkin hoitavaan tahoon. Huojensi. Kerpele kun ehti vetää eilen paniikin puolelle! Kiitokset vielä tsemppaajille!
Sinänsä (melkein) täysin asiaan kuulumatonta, mutta on pitkään pitänyt raportoida tästäkin vaivasta. Nimittäin nivelistä. Onkos muilla ollut vastaavaa synnytyksen jälkeen? Siis että könkkää välillä kuin mummo ja aamuisin on vaikea nousta sängystä. Jos istuu pitkään, ylös on vaikea nousta ja tuntuu, että nivelet eivät vaan pidä tai niissä ei ole kunnolla voimaa. Valistin sen verran itseäni taas netistä, että homma vois liittyä raskauden löysentämiin niveliin ja siihen, että imetys edelleen ylläpitää tätä löysyyttä.
Loppuun vielä pari hyvää juttua. Lapsukainen nukkui viime yön kahden syönnin taktiikalla. Järkyttävää (onko mun lapsi nyt normaali?). Yritin jo aamusella tunkea tissiä suuhun, mutta se ei huolinut vaan nukahti hetkisen känistyään uudelleen. Toinen ihan hauska juttu on, että mun paino näyttää taas laskeneen. Nyt olen pauttiarallaa kaksi kiloa kevyempi kuin ennen raskautta. Olen suorastaan ihmeissäni, sillä voin sanoa ihan rehellisesti mättäväni herkkuja naamariin minkä kerkiän - ikinä en ole voinut syödä näin! Hurraa, imetys, hurraa! (Löysähän mä olen kuin mikä, mutta ehdin varmasti miettiä kiinteytymistä vähän myöhemminkin. Sektioarpi kipuilee edelleen tietynlaisesta rasituksesta sen verran, että lykkään treeniajatuksiani ihan suosiolla vielä tuonnemmaksi.)
Pikakommentti nivel-asiaan: Mulla löytyi jotain nivelien löysyyttä siinä määrin, että tytön ollessa 4 kk ja uudestaan 8 kk kohdalla, selkä antoi periksi. Ikinä ennen ei oo ollut selkäongelmia, mut tosiaan ekalla kertaa sain tyttären nukutettua päiväunille ja kävelin jääkaapille ja sitten löysin itseni lattialta. Selkä pamahti täysin ja en päässyt ylös. Siitäpä sitten soittamaan äiti apuun (viereisestä kaupungista - ajoaikaa 40 min. jonka lapsi luojan kiitos pysyi unessa) ja törkeillä kasoilla troppeja (relaksantit ja kipulääkkeet) olin liikuntakykyinen n. 5 vrk vuodelevon jälkeen. Ja sit 4 kk myöhemmin sama paska, eri paketissa. Pelotti enemmän ku vähän, että raskaus pisti selän pilalle, mut lääkärit vakuutti, että tilanteen pitäis parantua ajan kanssa. Nyt edellisestä episodista on yli vuosi ja enää en pelkää, että halvaannun kauppareissulla. Tosin tää uus raskaus on tuonut issias-/s-nivelvaivat takaisin... Toivottavasti selkä toipuu nopeammin tällä kertaa.
VastaaPoista- Piia
No huh, eipä kuulosta kivalta! Toivottavasti tosiaan pääset tällä kertaa vähemmällä. En mä muuten ainakaan tiennyt tällaisista vaivoista mitään ennen raskautta, aika hurjaa miten kauan oikeasti kestää toipua.
PoistaMulla on noita nivelvaivoja lähinnä jaloissa ja nivusissa.
Minunkin piti tsempata sua jo aiemmin, ettet vaipuisi itsesyytöksiin tissitulehduksessa, se on vissiin meidän äitien tapa välillä nähdä "paha" itsessä ja hyvä tulee muualta :P. Mutta kiva kun kerroit tuon imetystuen avun meillekin, kiinnosti :).
VastaaPoistaOih mulla on vielä +2kg :( ja täysimetys on nyt loppu kun kiinteät alkoi, kääk. Ja haavakin tuntuu vielä ihan yllättäin (aina samasta kohdin) mutta arvaapas, kävin eka kertaa salilla. Pienillä painoilla ja hillitysti, olipa ihanaa!
Nivelien löystymisestäkin on kokemusta esikoisen jälkeen, kun selkäni oli aamuyöt niin kipeä, etten saanut unta. Fyster sanoi että rask.jälk nivelet usein palautuu mut josks voivat jäädä löysäksi ja vaan lihaskunnon ylläpito auttaa. Selkäkipuni taisi loppua imetyksen vähettyä ja jumppailemalla. Tällä kertaa ei selkä ole onneksi yhtä pahasti oireillut.
Siinäpä minun terveystilitys tässä samalla :D!
Mullahan tuntuvat nuo nivelvaivat etupäässä jaloissa ja nivusissa, ja lihaskuntopuoli tuntuu kovin loogiselta siinä mielessä, että mullahan meni loppuraskaus käytännössä melkein täysin vailla liikuntaa. Jaloista on just hävinnyt lihaksia.
PoistaUskon, että salilla on ollut ihanaa! Mulle sisko muuten jutteli, että sillä kipeytyi sektiohaava n. vuoden verran tapahtuman jälkeen. Varmaan voisin hiljalleen harkita jotain kevyttä treeniä, mutta mä tunnen itseni ja tuskin maltan tehdä mitään tarpeeksi hillitysti, joten en ehkä ihan vielä lähde reuhtomaan.
Hoi, toivottavasti hinkki paranee pikaisesti ja hienoa, että apua ja neuvoja tuli.
VastaaPoistaMulle täräytti raskausaikana (sen ainoan kerran) tapaamani neuvolalääkäri nivelistä (kun inisin niitä liitoskipuja, muistaakseni), että nivelten palautumisessa entiselleen raskauden päälle menee sellainen näppärä kymmenen vuotta. Nice. Tosin sama emäntä kertoi, että vauva on kivasti pää alaspäin kohdussa eikä siitä enää käänny.
Mää kaivoin epätoivouksissani esiin jotain vauvajumppavideoita (ryhmäliikunta ja minä emme tule toimeen) kun alkoi vituttaa tämä täydellinen keskivartalonhallinnan uupuminen. No mikäs siinä, se mimmi videoissa jumppaa sellasen nuken kanssa oikein kivasti eikä hikikään näytä tulevan. Toi mun nukke painaa kahdeksan kiloa ja kiemurtelee. Taidan siis jatkaa sohjotarpomista vaunujen kanssa. Kai siihen saa lisävastusta kun jauhaa paskaa samalla puhelimessa.
10 vuotta?! Ihan järjetöntä!
PoistaRepesin: "Kai siihen saa lisävastusta kun jauhaa paskaa samalla puhelimessa." =)
Kroppa kiinteytyy, mutta raskauskiloja on vielä jäljellä viisi... Ottaa päähän. Kävin äsken salilla krossailemassa ja kyykkäämässä, mutta hemmetti tuli taas joku ihme kiinnike alamahalta kipeeksi. Kipu alkoi salakavasti 5h autossa istumisen seurauksena viikko sitten eli en ainakaan jumppaamalla saanut mitään rikki. Ja tuskin enää 3kk jälkeen mikään oikeesti repeää kun lääkäri sanoi jo jälkitarkastuksessa että liiku vain miten haluat.
VastaaPoistaPitäs vähentää syömisiä mutta illat on menneet mukavasti konvehtien ja glögin kanssa, ääh. Liikunta on ihanaa, mutta aika rajallista tässä arjessa, ei putoa paino vain sen avulla niinkuin nuorempana.
Tissiparanemisia sinne! :)
Eikös usein sanota, että kun kroppa kiinteytyy, niin vaakaa ei niin kovin kannata tuijotella? Joten huoli pois painosta. Mä vaan iloitsen tästä painosta, kun olen aina ollut painava ja tuijotellut vuositolkulla sitä yhtä ja samaa lukemaa, vaikka olisin treenannut ja diettaillut miten. Tämän painon negatiivinen puoli on se, että se on lähtenyt osin lihasten kustannuksella eli en todellakaan ole kiinteytynyt.
Poista