maanantai 25. helmikuuta 2013

Taisteluväsymys

Edessä nukkumaharjoitusten neljäs yö. Viime yönä kuusi heräämistä, ensimmäinen puolen tunnin kuluttua nukahtamisesta. Tänään eka herääminen 20 minuuttia nukahtamisesta, toka sitten siitä kahden tunnin kuluttua. Tuli muuten sellainen olo, että happi loppuu. Ennustan, että nukkumaharjoituksistamme ei tule olemaan juurikaan hyötyä ja ainoa seuraamus on kipeytynyt selkä (mulla).

Okei, onhan se parannus, että herätyksiä on enää kahden tunnin välein, mutta mä olen jotenkin nyt ihan täynnä tätä projektia. Tänään poika rauhoittui nukkumaan, kun en enää kyennyt sanomaan sille mitään, makasin vaan vieressä ja ajattelin, että nuku nyt saatana vihdoin.

Mä haluan ulos täältä asunnosta. Yksin. Voisin ottaa jonkun ystävän ja mennä istumaan ensin illaksi pubiin tuopin ääreen, vaahdota kaikki mahdollinen sektiosta vauvanpaskaan, vetää ohessa savustamossa parit "salatupakat" ja viettää loppuyön jytäillen tanssilattialla. Kotiin pitserian kautta. Seuraavana aamuna nukkuisin puolillepäivin, heräisin hitaasti venytellen ja lakanoissa pyörien ja söisin aamupalaksi pitsan jämät ja joisin pannullisen hyvää kahvia.

Ei tule tapahtumaan.

6 kommenttia:

  1. En tiedä auttasko joku unikoulu täälläkin. Poika heräsi tunnin välein ja kuuden ylös. Eilen tuli 2 ylähammasta läpi eikä ainakaan supot auta yhtään, syödä sei kärsi ja missään ei ole hyvä. Päikkärit 20 minuutin pätkissä.

    Jaksuja tuohon nukuttamisrumbaan.

    Ja jospa pääset sinne ulos mahdollisimman pian. Vaikka vaan lenkille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäis ehdottomasti lähteä vaikka sinne lenkille yksin. Miehellä loppuu kohta vapaatkin ja sit mä vedän yöt tuota uutta nukkumissysteemiä ja kannan päivät, joten vähän tartteis jostain uutta voimaa.

      Voimia teillekin! Teillä näyttäis kuitenkin olevan nuo hampaat syynä, ehkä se helpottaa sit kun pahin hammaruljanssi on ohi?

      Poista
  2. Do it! DO IT!!! Kun isi on vapaa lapsen hoitoon, niin mene. Onnistuuko ruokapuoli mitenkään..? Muutoin se kai on ihan sama kuka sen pojan kanssa ei-nuku-kuitenkaan yhden yön ajan. Ihan turha kuvitella että kenelläkään olisi kovin hauskaa, kun sinäkin varmasti ikävöit poikaa koko illan, mutta se olisi silti se irtiotto. Ja sitten olisit todistanut itsellesi, että pystyt siihen, eikä kukaan kuole! ;) Halutessasi voit aloittaa käymällä vaan parilla (vaikka limulla) ja viipymällä vaan 2 tuntia...

    Ja tuossa unihommassa kannattaa ottaa vaikka se viikon takaraja. Jos siinä vaiheessa menee kuppi nurin, niin sit kokeilette myöhemmin uudestaan. Yleensä kuitenkin vauvakin jo viikossa hokasee, että nyt me tehdäänkin erilailla ja taipuu tahtoon. Vaikkei ehkä ole ihan tervettä ottaa täysin asennetta "me vastaan ne", niin olen havainnut, että oikeasti missään ei kannata antaa periksi "niille" (lue: rakkaat jälkeläiset). Meillä tällä hetkellä harjoittelussa kauppareissuilla on, "sä kävelet kiltisti käsi äidin/isän kädessä tai sut kannetaan kicking and screaming" ja vaikkei millään jaksais ja pystyis, niin minähän perkele jätän vaikka ne ostokset siihen paikkaan ja kannan sen lapsen autoon. Alkaa vähitellen tuottaa tulosta muuten :)

    Voimiavoimiavoimia!

    - Piia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän siinä just on, että kun tuo tahtoo vaan edelleen sitä tissiä, tissiä ja tissiä. Öisinkin siis. Ei pysty lähtemään. Munhan siis piti lähteä juhlistamaan siskon synttäreitä ens viikonloppuna, mutta enhän mä nyt lähde. Ehkä ens vuonna?

      Mä aattelin, että kokeillaan nyt tätä systeemiä se ehdotettu 10 päivää. Sit jos ei yhtään vähene nuo yösyömiset, niin täytyy miettiä jotain muuta. Tai alistua tilanteeseen.

      Poista
  3. Ystävä, pubi, kalja ja salarööki kuulostaa ihanalta. Ja pizza ja darrakin. Pizzaahan saa nytkin vedellä ja olo on useimmiten aika krapulainen. Ystäviä ei oo näkyny ja lähipubikin on näköjään vaihtanut nimeä ja omistajaa sitten viime vierailun.

    Toivon ihan hirveästi, että loppuyö oli helpompi. Kunpa poika hoksaisi, että hinkki on nälkäruokaa ja yöllä nukutaan. Murisin piereskelevälle tyttärelle viime yönä, että nyt nukutaan - ei tepsinyt. Ei nukuttu.

    Ettätota. Jaxuhalit. ._.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, jaxuhalit > huvitus. Tuli tarpeeseen. ;)

      Ei tullut salamamuutosta viime yönäkään. Kuusi tai seitsemän heräämistä. Alan epäillä, että koukutus makuuasennossa imemiseen on vaihtunut istuma-asennossa imemiseen. Nyt tuo tietää, että saa tissiä ja voi sen jälkeen nukahtaa. Nukahtaa meinaan kivasti kun on saanut hetken lurpsutella ja irrottaa kyllä nyt itsenäisesti sitten otteensa. (Päivisin tietysti tissi maistuu vähemmän.) Pitäis varmaan yrittää vierottaa kerralla koko yöimetyksistä, mutta tuntuu toistaiseksi liian radikaalilta.

      No, yritellään nyt tällä hellällä keinolla se vaaditut 10 päivää ja katsellaan sitten uusiksi. Se tieto, että monilla helpottaa jo kolmannen yön jälkeen radikaalisti ei helpota kyllä omaa psyykeä yhtään. En edes toivoisi, että saisin nukkua aamuun asti keskeytyksettä vaan sekin riittäis, jos herätyksiä olis vaikka ~kaksi. Tartteis varmaan ottaa vähän tiukempi suhtautuminen nyt noihin yölupsutuksiin ja yksinkertaisesti kieltäytyä antamasta tissiä, vaikka se ei näyttäis muuten nukahtavankaan.

      Toivottavasti teillä poistuvat ilmat vatsasta nopsasti!

      Poista