Pääasiassa

Lapsi pamahti täyteen räkää, mutta lähtivät isänsä kanssa anoppilaan, kun ei sen ihmeempiä flunssaoireita ollut. Mulla koitti siis reilun vuorokauden vapaa. Tulee tarpeeseen, vaikka ensin tietysti taistelin itseni kanssa, että mitä sitä ja onhan tässä nyt saanut nukuttua aamuisin ja ei kai sitä nyt voi lapsestaan erossa olla. Hirveästi olisi tehtävää siivouksesta lähtien, mutta katsotaan mitä saan aikaiseksi. Nukkuakin olis hyvä jossain välissä.

Saa nähdä tuleeko meille sittenkin luonnollinen vieroitus. Tajusin eilen yhtäkkiä, että lapsi on jo vähän aikaa suosinut toista rintaa selvästi enemmän ja myöhemmin illalla sitten tein havainnon, että toisesta rinnasta tulee hädintuskin pari maitotippaa. Google apuun: selvisi, että on ihan normaalia, että maidontulo saattaa tyrehtyä jossain vaiheessa raskautta, yleensä puolenvälin tienoilla. Oho. Mä kuvittelin olevani täysin ehtymätön hana, josta riittäisi juotavaa myös naapurinlapsille.

Oltuani jo pidemmän aikaa jonkunlaisessa muutospaineessa ja tylsyyskriisissä, on myös oma kulahtanut perheenäitipeilikuva alkanut ärsyttää. Naama nyt on oma lukunsa, mutta nämä hiukset - oh boy. Mähän aloin kasvattaa hiuksia, kun Ekaa alettiin pukata alulle, koska ajattelin, että ei mulla välttämättä ole sitten enää rahkeita käydä joka kuukausi kampaajalla saksituttamassa lyhyttä kuontaloani. Mulla on kuitenkin suurimman osan elämää ollut ihan ihan lyhyet hiukset ja koko ajan nämä pitkät ovat tuntuneet yksinomaa hankalilta. Vaikuttaa siltä, että nämä ovat jonkun verran raskauden ansiosta suoristuneet, mikä on pelkästään positiivinen asia, mutta en edelleenkään osaa pitää hiuksia auki. Hiukset tuntuvat ärsyttäviltä naamalla, ne eivät ikinä pysy niin kuin pitäisi ja ovat vaan...ällöt. Ja kun pidän hiuksia kiinni, mullahan on tasan yksi tyyli eli kireä ponnari, koska en kestä myöskään irtohiuksia. Ja nyt kun hiukset ovat taas nyrhityt/katkeilleet, ne eivät yltä kaikki kiinni ja ne on kursittava kiinni kaikenlaisilla naurettavilla pinneillä ja lakalla. Näyttää ihan pelleltä.

Viimeksi meni lisäksi kampaajalla todella pieleen. Olen ajatellut, että kyllä nyt jokainen markettikampaajakin osaa lyhentää ja tasoittaa pitkiä hiuksia, mutta asia ei taida olla ihan noin. Ennen katastrofireissua kävin lyhennyttämässä hiuksia sillä ajatuksella, että koska edessä oli katkeilleita ja takahiukset taas vastaavasti niin paljon pidemmät, niin pituuseroa olisi hyvä tasoittaa. Hoin monta kertaa, että olen juuri saanut hiukset siihen mittaan, että kaikki kuitenkin yltävät kiinni ja näin tulee ollakin eli etuhiusten pituudesta ei pidä lyhentää. No, tästä voinee päätellä kuinka kävi. Hiuksia lähti niin paljon, että ne eivät enää takaakaan yltäneet kaikki kiinni, etu- tai sivuhiuksista puhumattakaan. Vittu. Tilanne on edelleen sama, vaikka kampaajakäynnistä on aikaa melkein viisi kuukautta. Nyt risoo jo niin paljon, että tämä liuhulettimalli alkaa olla tässä. Ei vaan tosiaan olisi rahkeita käydä joka kuukausi kampaajalla lyhennyttämässä hiuksia (heippa hei, 50 €!), mutta sitten taas joku välimallin (tätimallin?) leikkaus voisi vaan heti alkaa ottaa aivoon. Tai sitten se menee ihan viturallallei, koska hyvää kampaajaa tuntuu olevan niin mahdoton löytää. Miksi ne kaikki nykyään kyselevät, että miten ja millä leikataan ja otetaanko tästä sentti ja tuolta kaksi - eikö niiden pitäisi tietää?

No. Nyt on kuitenkin niin, että varasin keskustan trendikkään oloisesta kampaamosta huomiselle ajan. Katsotaan, miten eukon käy. Jos menee oikein perseelleen, niin alan harkita samaa kuin runsaan pääkarvoituksen omistava (naispuoleinen) tuttavani: kaikki pois omalla leikkurilla. Ei maksa mitään ja on helppo ylläpitää.