Olemme etsimässä uutta asuntoa nyt kun perhekin kasvaa. Pikkukaupunkiin muuttaessani olimme vakavissamme haeskelemassa omakotitaloa. Kävimme useissa näytöissä ja olimme ihan hilkulla jättää parista talosta tarjouksenkin. Jostain syystä tarjoukset jäi tekemättä, ja näin jälkeenpäin ajateltuna tuntuu kuin olisimme jotenkin aavistaneet, että päätös ei ehkä olisi kovin viisas. Omakotitalokuume oli kyllä kova, ja halusin isompaan taloon jo pelkästään lemmikkienikin takia (olihan minulla aikomuksena aloittaa kasvatusharrastuskin). Nyt olen ihan valmis "tyytymään" kerrostaloasuntoonkin, en itse asiassa tiedä olenko omakotitaloihminen laisinkaan.
Uuden asunnon pitäisi vain olla tietyn kokoinen (meillä kun tarvitsevat tilaa myös lemmikit) ja mielellään aika läheltä tuota meidän keskustan tynkäämme. Tajusin eilen, kun rupesin katsomaan paikallisbusseja (jotka luonnollisesti kulkevat harvakseltaan), että eihän näitä tämän kylän busseja ole edes tarkoitettu lastenvaunumatkustukseen! Kuvittelin jotenkin, että busseissa olisi edes leveät keskiovet, mutta vielä mitä: kaikissa busseissa näyttää olevan rappusten lisäksi ainoastaan yksi kapea ovi keskellä. Ei muuten käynyt pienessä mielessäkään, että jossain ei voisi ollenkaan matkustaa lastenvaunujen kanssa. Mullahan ei ole ajokorttia, joten siksikin on vähän rajoittunutta tämä liikkuminen.
Rivari olisi etusijalla, mutta niitä ei välttämättä vuokramarkkinoilta noin vaan löydy. Ostaa emme viitsi, koska täällä muuttotappion ja työttömyyden tyyssijassa asuntomarkkinat ovat tällä hetkellä aika kuolleessa tilassa, joten uuden muuton aikaan asunto saattaisi jäädä käsiin tai ainakin kellua myytävänä kohtuuttoman pitkään. Katsotaas miten käy. Onneksi vauva mahtuu kyllä tähän meidän nykyiseen rivarikolmioonkin, mutta sitten miehen tarvitsee vain tehdä jotain isohkoille harrastustavaroilleen (hän on uhannut myydä ne, mikä ei toisaalta ole minusta ihannetilanne, sillä itsestäkään ei tuntuisi kivalta luopua itselle tärkeästä asiasta, vaikka syy olisi miten hyvä ja rakas tahansa).
Uuden asunnon pitäisi vain olla tietyn kokoinen (meillä kun tarvitsevat tilaa myös lemmikit) ja mielellään aika läheltä tuota meidän keskustan tynkäämme. Tajusin eilen, kun rupesin katsomaan paikallisbusseja (jotka luonnollisesti kulkevat harvakseltaan), että eihän näitä tämän kylän busseja ole edes tarkoitettu lastenvaunumatkustukseen! Kuvittelin jotenkin, että busseissa olisi edes leveät keskiovet, mutta vielä mitä: kaikissa busseissa näyttää olevan rappusten lisäksi ainoastaan yksi kapea ovi keskellä. Ei muuten käynyt pienessä mielessäkään, että jossain ei voisi ollenkaan matkustaa lastenvaunujen kanssa. Mullahan ei ole ajokorttia, joten siksikin on vähän rajoittunutta tämä liikkuminen.
Rivari olisi etusijalla, mutta niitä ei välttämättä vuokramarkkinoilta noin vaan löydy. Ostaa emme viitsi, koska täällä muuttotappion ja työttömyyden tyyssijassa asuntomarkkinat ovat tällä hetkellä aika kuolleessa tilassa, joten uuden muuton aikaan asunto saattaisi jäädä käsiin tai ainakin kellua myytävänä kohtuuttoman pitkään. Katsotaas miten käy. Onneksi vauva mahtuu kyllä tähän meidän nykyiseen rivarikolmioonkin, mutta sitten miehen tarvitsee vain tehdä jotain isohkoille harrastustavaroilleen (hän on uhannut myydä ne, mikä ei toisaalta ole minusta ihannetilanne, sillä itsestäkään ei tuntuisi kivalta luopua itselle tärkeästä asiasta, vaikka syy olisi miten hyvä ja rakas tahansa).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti