Byääh vol. miljoona

Olin jo kääntänyt vihaenergiani jonkun sortin välinpitämättömyydeksi ja huolettomuudeksi. No, sitten peruuntui psykologiaika eilen (kannatti herätä tuntia tavallista aiemmin). Tänään lapsi on kunnostautunut riehumisessa, sotkemisessa ja uhmailussa niin että ei tekisi mieli katsella koko lasta enää silmissään. Huomasin myös, että silmälasit ovat laulelemassa joutsenlauluaan, muoviosat lohkeilevat ja toisessa linssissäkin on joku alkava halkeama - raskaanahan tunnetusti suositellaan näöntarkastusta ja lisäksi mulla on toki rahaa ökyhintaisiin uusiin silmälaseihin (ei, en saa lasejani mistään netin halppispuljusta halppishintaan, koska linssit vaativat erikoishiontaa).

Mieliala laski taas sen verran ratkaisevasti, että alkoi vituttaa ihan kaikki. Alkoi vituttaa, että olen tällainen kömpelö muumi, jolle ei mahdu mitkään vaatteet päälle - tilanne ei ole parantumassa muutamaan kuukauteen. Vituttaa, että olen täysin arvoton ja hyödytön paska, jolla ei ole mitään omaa. Vituttaa, ettei ole tuloja ja koko kuukauden "tulot" menevät pakollisiin laskuihin saman tien tilille tultuaan. Vituttaa, että joka kerta ruokaa tai pikkuhousunsuojia ostaessakin mietin, että syön ja eritän jonkun toisen piikkiin. Vituttaa, että ainoa elämäntehtävä on palvella toisia. Vituttaa tämä ainainen yhden roolin elämä. Vituttaa, että siippa varasi itselleen pienen reissun ensi vuoden alkuun (enkä itse pääse mihinkään varmaan enää koskaan - silti suon sen reissun siipalle, joka on lapsen tultua luopunut melkein kaikista harrastuksistaan eikä myöskään usein liiku kotoa ilman meitä muita). Vituttaa, ettei ikinä tapahdu mitään kivaa. Ja vituttaa sekin, että mietin seuraavaksi postaavani vauvakuumeesta, joka on välillä luokkaa mieletön, mutta se vaihtui nyt tähän ainaiseen vitutusnirinään.

Itkun laukaisi tällä kertaa elukoiden tavanomainen ruoankerjäys iltapala-aikaan. Aina joku nurkumassa jotain.

Ja koska tapanani on hypähdellä kanankasvatuksesta kukkaruukkuun, kerronpa vielä, että törmäsin käsitteeseen erityisherkkyys. Suhtaudun pienellä varauksella kaikkiin määritelmiin, jotka tuntuvat syystä tai toisesta olevan pinnalla, mutta tämä kolahti lujaa.